jatko-opinnot jatko-opinnot jatko-opinnot

Avoimet Korkeakouluopinnot 

 

Avoimissa korkeakouluopinnoissa voi:  

​

• tutustua yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin 

• lisätä työelämässä tarvittavaa osaamista 

• opiskella yleissivistyksen vuoksi 

• opintojen pohjalta voi joissakin tapauksissa myöhemmin hakea korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta 

​

Avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa voi opiskella korkeakoulututkintoihin kuuluvia opintoja pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Lähes kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut  järjestävät avointa opetusta. Opetusta järjestetään myös yhteistyössä aikuisoppilaitosten, kuten kansalais- ja työväenopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen kanssa. 

​

Avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa voi opiskella oppiaineesta yksittäisiä opintojaksoja tai laajempia kokonaisuuksia. Jos avoimia korkeakouluopintoja suorittanut hakeutuu myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi, suoritetut opinnot on mahdollista  hyväksilukea osaksi  tutkintoa. Avoimet yliopisto-opinnot ovat maksullisia. Opiskelijat valitaan opintoihin yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelu avoimessa korkeakoulussa on sivutoimista, eikä siihen voi saada opintotukea. 

​

 

Kansanopistot  

​

Suomessa on yli 70 kansanopistoa, joista noin kymmenen on ruotsinkielisiä ja loput suomenkielisiä. Suurin osa kansanopistoista on yksityisiä. Kansanopistoissa opetus on useimmiten yleissivistävää eli vapaatavoitteista kuten kieliä, taideaineita tai viestintää. Kansanopistolinjat kestävät yleensä yhden lukuvuoden. Yleissivistävällä kansanopistolinjalla voi suuntautua tietylle koulutusalalle tai valmentautua pääsykokeisiin. Kansanopistovuoden aikana voi kerrata kouluaineita, perehtyä erityisaloihin ja kokeilla ihan uutta tapaa opiskella. Opiskelijat saavat kansanopistovuoden aikana opiskeltavan alan perustietoja ja -taitoja, jotka antavat pohjaa varsinaiselle ammattikoulutukselle. Moni löytää oman alansa kansanopisto-opintojen aikana.

​

Monet kansanopistot tarjoavat avoimen yliopiston tai korkeakoulun opintoja. Useimmiten opinnot ovat avoimen korkeakoulun perus- ja aineopintoja tai kieli- ja viestintäopintoja. Kansanopistossa suoritetut opintokokonaisuudet voidaan sisällyttää korkeakoulututkintoon, kun pääsee tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun. Kansanopistovuoden jälkeen voi hakea tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun ensikertalaiskiintiössä. Joillakin aloilla on mahdollista suorittaa väyläopintoja ja hakea korkeakouluun avoimen väylän kautta.

 

Kansanopistossa voi myös suorittaa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia, lukion kursseja tai vahvistaa omaa osaamista kymppiluokalla. Lisäksi kansanopistot järjestävät aikuisten perusopetusta, maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia sekä lyhytkursseja.

​

Kansanopisto-opiskelu on yhteisöllistä, sillä kansanopistossa voi myös asua. Yleissivistävät linjat ovat maksullisia, mutta kansanopisto-opiskelija voi hakea Kelasta toisen asteen opintotukea opiskelun ajaksi. Asuntolassa asuva opiskelija on oikeutettu asumislisään. Kansanopisto-opiskelijan opintotuki ei vähennä myöhempiin korkeakouluopintoihin myönnettäviä tukikuukausia.

 

Tutustu kansanopistojen koulutustarjontaan: kansanopistot.fi

​

​

Oppisopimus 

 

Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella ammatillisen perustutkinnon. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työelämässä oppiminen on hieno tilaisuus oppia alan ammattilaisilta ja saada arvokasta työkokemusta. 

​

Oppisopimuskoulutus on päätoimista ja vaatii oma-aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäistä otetta opiskeluun. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos oppisopimuskoulutettava on työtön, työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta. Lisätietoa oppisopimuksesta saat oppilaitoksilta.