ylioppilaskirjoitukset
ja yhteishaku
1. valintaperusteet jatko-opintoihin
Miten opiskelijat valitaan?
Haku korkea-asteen opintoihin eli ammattikorkeakouluun tai yliopistoon tapahtuu useimmiten korkea-asteen yhteishaussa. Korkeakouluihin voi päästä opiskelemaan todistusvalinnassa tai valintakokeiden kautta. Haku toisen asteen opintoihin eli ammatillisiin perustutkintoihin tapahtuu, niillä hakijoille, jotka ovat jo suorittaneet toisen asteen tutkinnon, esimerkiksi lukiolaisilla, jatkuvan haun kautta.
1. Valintatavat ammattikorkea-
kouluun
Opiskelijat voivat tulla valituiksi ammattikorkeakouluun eri tavoilla. Yleisimmät valintatavat ovat:
Todistusvalinta
-
Perustuu ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin.
-
Pisteytetään viisi ainetta.
-
Hakijalle lasketaan automaattisesti paras mahdollinen yhdistelmä.
AMK-valintakoe
-
Yhteinen digitaalinen valintakoe, joka ei vaadi ennakkomateriaalia.
-
Soveltuu hakijoille, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnalla tai haluavat parantaa mahdollisuuksiaan.
Muita valintatapoja (harvinaisempia)
-
Työkokemus
-
Väyläopinnot (esim. avoimen AMK:n kautta)
-
Soveltuvuuskoe (käytössä tietyillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla tai kulttuurialoilla)
2.Valintatavat
yliopistoon
Yliopistoihin haetaan pääsääntöisesti kahdella tavalla:
Todistusvalinta
-
Perustuu ylioppilastodistuksen arvosanoihin.
-
Hakijan parhaat arvosanat pisteytetään automaattisesti.
Valintakoe
-
Alakohtainen koe, jonka avulla mitataan hakijan osaamista ja soveltuvuutta.
Muita valintatapoja (harvinaisempia)
Joillekin aloille voi päästä myös vaihtoehtoisia reittejä pitkin, kuten:
-
Avoimen väylä: Opinnot avoimessa yliopistossa voivat johtaa tutkinto-opiskelijaksi.
-
Näyttöreitti: Hakija osoittaa osaamisensa muulla tavoin kuin perinteisillä valintatavoilla.
3.valintatavat
ammatilliseen
tutkintoon
Ammatilliseen koulutukseen voi hakea kahdella pääasiallisella tavalla:
Yhteishaku
-
Tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulunsa päättäville ja niille, joilla ei ole vielä toisen asteen tutkintoa
-
Haetaan ammatilliseen perustutkintokoulutukseen sekä valmentaviin koulutuksiin (TUVA, TELMA).
Jatkuva haku
-
Mahdollistaa hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden
-
Soveltuu erityisesti:
-
Alanvaihtajille
-
Työelämässä oleville
-
Heille, joilla on jo tutkinto
-
Heille, joiden opinnot ovat jääneet kesken
-
-
Haetaan perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin.
-
Hakuaika ja valintaperusteet vaihtelevat oppilaitoksittain.
1. ammattikorkeakoulu
Kuka voi hakea?
Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon. Lisäksi ammatillinen perustutkinto sekä kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB, RP, DIA) tai muu ulkomainen koulutus, joka antaa kelpoisuuden asianomaisessa maassa vastaaviin korkeakouluopintoihin. Sinut voidaan myös ottaa opiskelijaksi amk-tutkintoon johtaviin opintoihin, jos ammattikorkeakoulu toteaa sinulla muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, jolloin haku tapahtuu harkinnanvaraisessa haussa.
Miten hakeminen tapahtuu?
Hakeminen ammattikorkeakouluun tapahtuu yleisimmin korkeakoulujen yhteishaussa Opintopolku.fi-palvelun kautta.
Tilastotietoa ammattikorkeakouluihin hakeneista ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoista löydät Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.
Miten opiskelijat valitaan?
Ammattikorkeakouluun opiskelijat valitaan yleisimmin joko AMK-todistusvalinnalla tai AMK-valintakokeella, joista lisää alla:
AMK-
Todistusvalinta
Suurin osa opiskelijoista valitaan ammattikorkeakouluihin todistusvalinnalla, joka perustuu joko:
-
Ylioppilastutkinnon tai
-
Ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin.
Pisteytys
-
Todistusvalinnassa pisteytetään viisi ainetta.
-
Hakijan ei tarvitse itse valita aineita – järjestelmä valitsee automaattisesti parhaan yhdistelmän, joka tuottaa eniten pisteitä.
Yhtenäinen malli
-
Pisteytysmallit ovat samankaltaiset kaikissa ammattikorkeakouluissa ja koulutusaloilla.
-
Poikkeuksena ovat:
-
Kulttuuriala
-
Tulkin koulutus
-
AMK-
VALINTAKOE
AMK-valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe, joka tehdään omalla kannettavalla tietokoneella
-
Kokeeseen ei liity ennakkomateriaalia tai -tehtäviä.
-
Suurin osa suomen- ja ruotsinkielisistä hakukohteista käyttää AMK-valintakoetta
Valintakokeen osiot
Koe koostuu sekä kaikille yhteisistä osioista että koulutusalakohtaisista osioista.
Yhteiset osiot
-
Päätöksentekotaidot
-
Kieli- ja viestintätaidot
Alakohtaiset osiot (esim.)
-
Matemaattiset taidot
-
Matemaattis-luonnontieteelliset taidot
-
Eettiset taidot
-
Tunneälytaidot
Kumpi valintatapa: todistuvalinta vai valintakoe?
Hakijan ei tarvitse hakuvaiheessa valita tai ilmoittaa millä valintatavalla hakee ammattikorkeakoluun, vaan valinta tapahtuu automaattisesti hakulomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella hakijalle edukkainta vaihtoehtoa noudattaen. Hakuajan päättymisen jälkeen suoritetaan ensin valinta toisen asteen tutkintotodistusten perusteella. Jos todistuspisteesi eivät riitä valintaan tai sinulla ei ole todistusvalinnassa huomioitavaa toisen asteen tutkinto, sinun tulee osallistua AMK-valintakokeeseen ja voit tulla sitä kautta valituksi. Jos tulet valituksi todistuksella saat tiedon valinnastasi jo ennen AMK-valintakoetta.
2. yliopistot
Kuka voi hakea?
Olet kelpoinen hakemaan yliopistoon kandidaatin sekä kandidaatin + maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin, jos olet ylioppilastutkinnon. Lisäksi ammatillinen perustutkinto sekä IB, EB, RP, DIA tai muu ulkomainen koulutus, joka antaa kelpoisuuden asianomaisessa maassa vastaaviin korkeakouluopintoihin. Sinut voidaan myös ottaa opiskelijaksi amk-tutkintoon johtaviin opintoihin, jos ammattikorkeakoulu toteaa sinulla muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, jolloin haku tapahtuu harkinnanvaraisessa haussa.
Miten hakeminen tapahtuu?
Hakeminen yliopistoon tapahtuu yleisimmin korkeakoulujen yhteishaussa Opintopolku.fi-palvelun kautta.
Yliopistoissa alemmat korkeakoulututkinnot ovat tavallisimmin kandidaatin tutkintoja ja ylemmät korkeakoulututkinnot ovat tavallisimmin maisterin tutkintoja. Lukion tai ammatillisen koulutuksen päättäneet hakevat ensin alempaan korkeakoulututkintoon. Yleensä alempaan tutkintoon valituksi tullut saa opiskeluoikeuden myös ylempään tutkintoon. Halutessasi voit kuitenkin päättää opinnot alempaan korkeakoulututkintoon. Opintopolussa yliopistokoulutukset on yleensä kuvattu alemman ja ylemmän tutkinnon yhdistelmänä. Esimerkiksi kandidaatti + maisteri -yhdistelmänä. Tilastotietoa yliopistoon hakeneista ja yliopiston opiskelijavalinnoista löydät yliopistovalinnat.fi -sivuilta tai Opetushallituksen ylläpitämästä Vipunen.fi-palvelusta.
Miten opiskelijat valitaan?
Yliopistoon opiskelijat valitaan yleisimmin joko todistusvalinnalla tai valintakokeella, joista lisää alla:
YLIOPISTON
Todistusvalinta
Todistusvalinnassa huomioidaan hakijat, jotka ovat suorittaneet:
-
Suomalaisen ylioppilastutkinnon
-
IB-, EB-, RP- tai DIA-tutkinnon Suomessa
Pisteytysperiaatteet
-
Pisteet lasketaan viidestä aineesta: äidinkieli + neljä parhaiten pisteitä tuottavaa ainetta.
-
Hakijalle valitaan automaattisesti paras aineyhdistelmä.
-
S2/R2-kokeet rinnastetaan äidinkieleen ja kirjallisuuteen kaikissa hakukohteissa
Kynnysehdot ja suoravalinta
-
Joillakin aloilla on kynnysehtoja, esim. tietty arvosana äidinkielestä.
-
Osa hakukohteista käyttää myös suoravalintaa, jossa tietyllä arvosanalla saa suoraan opiskelupaikan
YLIOPiSTON
VALINTAKOE
Yliopistot järjestävät yhdeksän kansallista digitaalista valintakoetta, joilla valitaan noin puolet uusista opiskelijoista kanditason opintoihin. Osa kokeista on käytössä myös maisteritason koulutuksissa.
Kokeiden rakenne
-
Kaikissa kokeissa on yhteinen osio, joka mittaa yleisiä valmiuksia.
-
Lisäksi voi olla eriytyviä osioita, jotka avautuvat vain niille hakijoille, joiden hakukohteet niitä edellyttävät.
Muut valintakokeet
Joillakin koulutusaloilla on kirjallisten valintakokeiden sijaan tai lisäksi muunlaisia valintakokeita.
Soveltuvuuskokeet sisältävät yleensä haastattelun, mutta niihin voi kuulua myös muun muassa kirjallisia osioita. Soveltuvuuskokeita käytetään esimerkiksi opettajankoulutuksen hakukohteissa.
Taidealojen valintakokeet Aalto-yliopistossa, Lapin yliopistossa, Taideyliopistossa ja Tampereen yliopistossa poikkeavat muista. Ne ovat tyypillisesti moniosaisia ja koostuvat muun muassa erilaisista kirjallisista ja suullisista yksilö- ja ryhmätehtävistä.
Arkkitehtuurin valintakokeisiin puolestaan sisältyy piirustus- ja suunnittelukoe.
muut valintatavat yliopisto ja AMK
Onko vaihtoehtoisia valintatapoja korkeakouluun?
Monille aloille korkeakouluun on mahdollista hakea myös aiempien korkeakouluopintojen perusteella niin sanotussa avoimen väylässä. Voit suorittaa joko avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa korkeakoulututkintoihin kuuluvia opintoja pohjakoulutuksestasi ja iästäsi riippumatta. Kun olet suorittanut tietyn alan opintoja tarvittavan määrän ja vaaditulla menestyksellä sinulla voi olla mahdollisuus hakea korkeakouluun avoimen yliopiston väylän kautta. Tutustu aina huolella etukäteen korkeakoulujen verkkosivuilla, onko korkeakoulussa haluamallesi alalle avoimen korkeakouluopintojen mahdollistamaa väylää tutkinto-opiskelijaksi ja mitä väyläopintoja tähän mahdollisuuteen vaaditaan.
Joihinkin ammattikorkeakouluopintoihin voi päästä opiskelemaan myös suorittamalla polkuopintoja. Polkuopinnot koostuvat AMK- tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista, jotka suoritetaan samassa ryhmässä tutkinto-opiskelijoiden kanssa, osana opiskelijayhteisöä. Menestyksellä suoritettujen polkuopintojen jälkeen on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa. Muita vaihtoehtoisia reittejä joihinkin yliopistotutkintoihin voi olla esimerkiksi näyttöreitin kautta. Näyttöreitti voi toimia joko valintakokeen korvaajana tai ylimääräisenä valintaväylänä hakukohteesta riippuen. Näyttöreitillä hakemisen edellytyksenä on, että hakija on suorittanut hakukohteesta riippuen vaaditun opintojakson / MOOC-kurssin tietyin kriteerein.
Korkeakouluun hakeminen aiempien korkeakouluopintojen suoritusten perusteella tapahtuu niin sanotuissa joustavissa hauissa tai erillishaussa. Näiden hakujen hakuajat vaihtelevat, ja niitä on ympäri vuoden. Lue lisää aiheesta Opintopolusta.
3.ammatilliset perustutkinnot
Miten hakeminen tapahtuu?
Lukion suorittaneiden osalta ammatilliseen tutkintoon haku tapahtuu jatkuvan haun kautta. Oppilaitokset voivat järjestää jatkuvia hakuja joko ympäri vuoden tai tiettyinä aikoina. Oppilaitokset päättävät hakuajoista ja valintaperusteista. Valintaperusteet ovat kaikille hakijoille samat ja yhdenmukaiset.
Oppilaitokset päättävät, millä perusteilla opiskelijat valitaan koulutuksiin. Oppilaitokset voivat esimerkiksi järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita tai haastatteluja. Tietoa valintaperusteista ja mahdollisista pääsy- tai soveltuvuuskokeista saat koulutusten kuvauksissa tai oppilaitosten omilla verkkosivuilla.
Tietoa koulutuksista ja hakuajoista, hakemisesta ja valintaperusteista saat Opintopolun koulutusten kuvauksista tai oppilaitosten omilta verkkosivuilta.
suorita osio ja tee tehtävät
Tehtävät
1. Valintaperusteet jatko-opintoihin
A) Tutki sinua kiinnostavan koulutuksen valintaperusteet Opintopolusta.
Miten opiskelijat valitaan koulutukseen?
B) Tutki korkeakouluhaun todistusvalintapisteytyksiä. Mistä ylioppilaskirjoitusten aineista saa lähtöpisteitä sinua kiinnostavaan koulutukseen?
C) Mihin oppiaineisiin sinun tulisi panostaa lukiossa ja mitä lukio-opintoja sinun tulisi suorittaa, jotta menestyisit mahdollisimman hyvin valintaprosessissa?
linkit
Hyödyllisiä linkkejä
Miten opiskelijat valitaan ammattikorkeakouluun?
Ammattikorkeakouluun.fi -sivusto
Miten opiskelijat valitaan yliopistoon?
Yliopistovalinnat.fi -sivusto
Miten opiskelijat valitaan ammatilliseen koulutukseen
Opintopolku.fi -sivusto
video
Näin etsit koulutuksia Opintopolussa
näin teet osion
1. Tässä osiossa saat lisätietoa oppilaitosten valintaperusteista.
2. Tee osion tehtävät ja saat aineksia oman jatko-opintosuunnitelmasi kehittymiseen.
3. Ylioppilaskirjoitukset ja yhteishaku -osio jakautuu neljään osaan, joista saat yhteensä yhden pisteen. Työskentele suunnitelmatehtävien parissa 75 minuuttia.