Työnhakeminen ja työnhaun kanavat

 

Työtä löydetään useiden erilaisten kanavien kautta. Työnhaku itsessään on taitolaji, jota kannattaa harjoitella. Tiedonhankinta ja valmistautuminen parantavat huomattavasti työnhakijan mahdollisuuksia onnistua tavoitteissaan. 

​

Tietoa avoimista työpaikoista voi löytää monista eri lähteistä: työnhakuportaaleista, yritysten verkkosivuilta, työ- ja elinkeinotoimistosta, sanomalehdistä jne. Myös suora yhteydenotto on mahdollinen. Ottamalla suoraan yhteyttä yritykseen, voi tiedustella olisiko heillä avoimia työpaikkoja. Kaikkia työpaikkoja ei laiteta avoimeen hakuun, joten kannattaa kertoa työnhausta myös sukulaisille, ystäville ja muille verkostoille. Rekrytoijia kiinnostavat työntekijät, joilla on asenne ja motivaatio kohdallaan. Se tarkoittaa, että työnhakija tuntee itsensä ja olet tehnyt taustatyön niin hyvin, että osaa kertoa persoonastaan ja osaamisestaan yrityksen näkökulmasta.  

​

Myös jatkuva verkostoituminen on tärkeää. Verkostoitua voi esimerkiksi erilaissa  työnhakutapahtumissa tai markkinoida itseä erilaisissa somekanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa ja Twitterissä. Olemalla aktiivinen näissä kanavissa, voi kehittää omaa  markkinointiosaamistaan ja kuulla työpaikoista, jotka eivät ole haussa julkisesti. 

​

​

Henkilökohtaiset työnhaun käyntikortit

​

Tärkeä askel työnhaussa on luoda henkilökohtainen hakukirje  tai työnhakuprofiili,  kuten Linkedin profiili, työhakemus, videotyöhakemus tai ansioluettelo. Nämä toimivat usein ensimmäisenä käyntikorttina työpaikkaan ja niiden avulla on mahdollista saada kutsu haastatteluun. Niihin kannattaa siis käyttää aikaa ja huolellisuutta!   

​

​

Työhaastattelu

​

Mikäli työhakemus saa työnantajan kiinnostumaan, saat kutsun työhaastatteluun. Työnhakijan kannattaa tutustua etukäteen työantajaan, esim. sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Haastattelutilannetta on hyvä harjoitella etukäteen ja miettiä vastauksia kysymyksiin, joita saatetaan esittää. On myös asioita, joista työhaastattelutilanteessa ei tarvitse kertoa,

vaikka työnantaja niitä kysyisikin.

​

Työnhakijaa voidaan esimerkiksi rekrytoinnin yhteydessä testata henkilö- ja soveltuvuusarvioinnein. Sillä pyritään selvittämään hänen edellytyksensä työtehtävien hoitoon. Henkilötestaukseen tarvitaan aina työntekijän oma suostumus.  

Työnantaja voi edellyttää työnhakijaa käymään huumetesteissä, jos hänet on valittu työtehtävään, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä.